PROJECTS

Current projects

Participation in long-term decision-making (PALO) (Juha Hiedanpää, leader of WP4 Environmental Governance, funded by the Strategic Research Council, the Academy of Finland, 2017-2021)

The PALO project will provide understanding about how different forms of citizen participation influence the ways in which long-term effects are identified and taken into account in policy-making. Our aim is also to develop such forms of citizen engagement that better account for long-term impacts of public policies. In addition to the mechanisms of traditional representative democracy, we will focus on democratic innovations, i.e. novel institutions that increase and deepen citizen participation and new forms of governance of natural resources.

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)

PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. Nykyhetken ja lähitulevaisuuden intressit ratkaisevat, koska esimerkiksi vaalikaudet rajoittavat poliitikkojen näkökulmia. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon. PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Lisäksi siinä kehitetään uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa.

Integrative science for adaptive co-management in the Arctic: Teno Atlantic salmon as a model system (ISAMA) (Juha Hiedanpää, scientific leader of WP3 Social Scientific Environmental Research, funded by the Academy of Finland), 2015-2018)

Atlantic salmon are a cornerstone of culture and livelihoods in many regions, especially the Arctic, but wild salmon numbers have declined considerably over the past 40 years. Key challenges in the sustainable management of salmon and other harvested species include determining the relative importance of different human-mediated and environmental effects, their interactions, and predicting the evolutionary response of populations. Further, governance of Arctic natural resources such as wild salmon stocks is a complex task that often involves cross-boundary interests between nations, regions, and communities. The Atlantic salmon stock of the River Teno (Tana in Norwegian, Deatnu in Northern Sami) in northernmost Finland/Norway is an ideal study system to show how an integrative scientific approach can promote the sustainable use of such Arctic natural resources. The specific aims of the project are to: 1) characterise the ecological and genetic changes in the Teno salmon stock over the past 40 years; 2) identify the key human-mediated/climatic factors that have contributed to these changes; 3) determine the relationships between these changes and the co-occurring societal and political changes 4) better understand the genetic basis of life-history traits important for maintaining stock diversity and stability (and thus salmon-related livelihoods) 5) use local knowledge and management of Teno salmon as a case study to examine the links
between scientific research, local resource users, and adaptive co-management and policy.
Kokonaisvaltainen tutkimusperusta sopeutuvalle yhteishallinnalle Arktisella alueella (ISAMA)
 
Atlantin lohi on Arktisella alueella laajalti kulttuurin ja elinkeinojen kulmakivi, mutta viime vuosikymmeninä lohikantojen tila on yleisesti heikentynyt. Suurimmat lohikantojen hoidon haasteet syntyvät ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden monimutkaisista vuorovaikutussuhteista ja näiden vaikutuksista lohikantojen evoluutioon. Arktisten luonnonvarojen hallinnointi perustuu aktiiviseen pyrkimykseen sovittaa yhteen eri valtioiden, alueiden ja yhteisöjen tavoitteita ja intressejä. Pohjoisimman Suomen ja Norjan rajajoki, Teno, ja sen lohikannat ovat erinomainen tutkimuskohde sen osoittamiseen, miten kokonaisvaltainen tieteellinen näkökulma (populaatiodynamiikka, evoluutiogenetiikka, kalastusbiologia ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus) auttaa ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä Arktisella alueella. Hankkeen tavoitteet ovat: 1) Tutkia Tenon lohikantojen rakenteen ekologisia ja geneettisiä muutoksia 40 vuoden aikajänteellä; 2) Tunnistaa keskeiset ihmistoimintaan ja ilmastoon liittyvät tekijät, jotka ovat aiheuttaneet muutoksia sekä määrittää niiden vuorovaikutukset; 3) Määrittää kalakantojen muutosten ja yhtäaikaisten sosiaalisten ja poliittisten muutosten yhteydet; 4) Selvittää elinkiertopiirteiden geneettistä perustaa kantojen monimuotoisuuden ja vakauden suojelemiseksi; 5) Käyttää loheen liittyvää paikallistietoa ja kantojen hoitoa esimerkkinä tutkimuksen luonnonvarojen käyttäjien sekä hallinnon nivomiseksi yhteen kokonaisvaltaiseksi luonnonvarojen hoidon malliksi
Hyödyllinen metsä – kekseliäs ihminen (Matti Salo, Koneen säätiö, 2017)

Hankkeessa tutkitaan ruohonjuuritason ratkaisuja, joilla metsäluonnon suojelua ja talouskäyttöä sovitetaan yhteen. Tehtävä ei ole täysin uusi, mutta lähestymistapamme on. Ekosysteemien ihmiselle tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut tarjoavat tämän ongelman purkamiseen perinteisen ja paljon tutkitun lähtökohdan. Ekosysteemipalveluiden käsite kehittyykin jatkuvasti ja kuvaa ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyvirtoja yhä hienopiirteisemmin. Ihmisen rooli on tunnistaa palvelut ja antaa niille merkitys − yleensä taloudellinen arvo. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta ekosysteemipalveluiden virtausmalleissa ihmisen luova toiminta on edelleen musta laatikko. Hankkeessa tartumme juuri tähän ongelmaan ja tutkimme lounaissuomalaisia yrittäjiä, jotka ovat synnyttäneet uudenlaista elinkeinotoimintaa metsäekosysteemistä. Kehitämme teoreettisesti perustellun ja käytännössä täysin uudenlaisen sosioekologisen mallin kuvaamaan näiden yrittäjien roolia ekosysteemipalveluiden synnyssä, jalostamisessa ja markkinoinnissa. Hanke kytkeytyy Suomen metsäkeskuksen toteuttamaan metsäekosysteemipalveluiden kehittämistyöhön ja tarjoaa myös biotalouteen ja luonnonsuojeluun kantaa ottaville maankäyttö-viranomaisille mahdollisuuden kehittää käytännön politiikkaratkaisuja edistämään metsäluonnon suojelua. Ihmisen luovalle toiminnalle suotuisille politiikkaratkaisuille on saatava lisää tilaa erityisesti talouskäytössä olevien ekosysteemien suojelun tehostamiseksi.
 
Useful forest – ingenuous man (Matti Salo, funded by the Kone Foundation, 2017)

The project studies grassroots-level solutions to fitting together forest use and biodiversity conservation. The task is not new but our approach is. Ecosystem services (ES) form a traditional and well studied starting point for addressing this problem, and the ES concept is increasingly well fine-tuned to describe the flow of benefits from ecosystems to humans. The role of humans, however, is mostly limited to identifying the services and assigning them a significance – typically meaning economic value. Despite abundant body of research, the ES flow models still present the creative action by humans as a black box. In our project we delve into this problem in SW Finland, studying entrepreneurs who have created new kinds of livelihood projects drawing on forest ecosystems. We want to develop a theoretically justified and a practically novel socio-ecological model to describe the role of this kind of entrepreneurs in the birth, refining and marketing of ES. Our project links to the forest ES development work of the Finnish Forest Centre and also offers concrete policy advise for land use authorities involved in conservation and bioeconomy processes. Policy solutions favouring creative human action need to have more space if ecosystems in intensive economic use are to be better conserved.

Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Seitsemisen kansallispuistossa ja lähiympäristössä (Juha Hiedanpää & Jani Pellikka, LIFE+, 2016-2017

Maa- ja metsätalousministeriö päätti jo vuonna 2013 osana palautusistutusten suunnittelua toteuttaa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) mahdollisilla palautusalueilla. Arvioinnin tavoitteeksi tuli selvittää, millaisia vaikutuksia palautusistutuksella ennakoidaan olevan ja millainen merkitys niille mahdollisilla palautusalueilla annetaan. Riistapolitiikan kannalta olennaista oli, millaisen vastaanoton metsäpeura mahdollisesti saisi ja millaisia seikkoja olisi tarpeen huomioida palautusta toteutettaessa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi koskien metsäpeuran palautuksen Seitsemisen kansallispuiston lähiympäristöön (Ylöjärvi ja lähikunnat) suoritettiin lokakuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana.

Past projects

Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa (Suomen Akatemia 2011-2015)

Susikannan kasvu ja levittäytyminen Länsi-Suomeen aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä. Villieläinten ja ihmisten elämänmuotojen yhteensovittamiseksi on luotu erilaisia yhteiskunnallisia järjestelyjä, instituutioita. Aina instituutiot eivät sovi hyvin yhteen ongelmien, paikallisten tapojen tai muiden inhimillistä toimintaa ohjaavien instituutioiden kanssa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää, mistä yhteensopimattomuudessa on kyse. Sovellamme etnografista tutkimusstrategiaa ja pragmatistista kollektiivisen toiminnan teoriaa. Tutkimuksessa luodaan teoreettista ja paikallista potentiaalia ymmärtää institutionaalisia ja sosioekologisia olosuhteita ja keinoja keksiä ratkaisuja elinolojen, suden suojelun ja yhteiskunnan tarpeiden turvaamiseksi. Hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja päättyi elokuussa 2015. Työtämme rahoitti Suomen Akatemia ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (vuoden 2015 alusta Luonnonvarakeskus LUKE).

Avainsanat: Susi (Canis lupus), Instituutio, Metsästys, Pragmatismi, Politiikka, Tavat, Ekosysteemilähestymistapa, Ekosysteemipalvelut

Human-Wildlife Transactions: A Pragmatist Approach to Institutional Fit

Ecosystem properties, social-ecological interactions and institutions that govern productive practices vary in degree to how they “fit” together. The problems concerning institutional fit are the key reason for the most developmental and environmental tensions and conflicts and unintended consequences of policy actions. The task of this research is to explicate what, exactly, is institutional fit and how to foster sustainable co-habitation of humans and wildlife. The specific case is Finnish wolf policy. The theoretical orientation of the research builds upon institutional economics and social-ecological systems theory and the insights they offer are extended by the pragmatist conceptions of habit and transaction. The specific research questions are: 1) to identify emotions in relation to the presence of the wolf, 2) to gain insight about the social-ecological patterns and disturbances of human-wildlife-environment transactions, 3) to design alternative institutional arrangements to foster reasonable social-ecological co-evolution of habits and life modes, human and non-human. We apply ethnographic strategy. The materials are collected by participant observation, interviews, focus group discussions, and transactive workshops. The project started in September 2011 and concluded in August 2015. The work was funded by the Academy of Finland and the Finnish Game and Fisheries Research Institute (since the beginning of year 2015 the Natural Resources Institute LUKE).

Keywords: Wolf (Canis lupus), Institutions, Hunting, Social-ecological systems, Institutions, Pragmatism, Habits, Transactions, Policy adjustment, Ecosystem approach, Ecosystem services, Co-evolution